Petra Lukkari

Petra Lukkari on vuonna 1996 loppupuoliskolla syntynyt nuori nainen. Lukion jälkeen Petra pakkasi kassinsa ja reissasi Skotlantiin Glasgowin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Valmistumisen jälkeen koti-ikävä alkoi iskeä ja nyt Petra palasikin häntä jalkojen välissä Vaahterapolkuun tammikuussa 2022.

Petra etsii tällä hetkellä töitä alaltaan ja sen vuoksi ehtii juosta Vaahterapolussa suhteellisen paljon. Nainen käy tallilla miltei päivittäin ja vaikka Hukkareissu liikutetaan enää muutamaan kertaan viikossa, saa Petra aikansa hyvin kulumaan päivittäisten askareiden ja Hukkiksen hemmottelun parissa. Kieltämättä erityisesti Petran menneisyydestä tunteneet ihmiset saattavat nuoren naisen olevan aika ajoin hyvin alakuloinen ja unohtuvan ajatuksiinsa; moni paikka tuo deja vu-tyylisiä muistoja lukioajoista ja sen ajan ihmissuhdesotkuista. 

Petra on ulkoisesti äärimmäisen hellä ja herttainen; nuorten ja lasten kanssa töitä tekevä, koulupsykologina töitä etsivä nainen osaa kuunnella ja auttaa, joskus tosin turhankin kliinisesti. Petra on mielellään ratkomassa konflikteja ja muutenkin on kovin sosiaalisesti fiksu yksilö.
Jotkut tosin näkevät Petrasta sen ikävämmän puolen – suutarinkaan lapsella ei ole kenkiä, ja Petran on ajoittain hankalaa käsitellä omia fiiliksiiän. Sitoutumiskammoinen nuori nainen pyörittelee tinderistä tylleröitä jatkuvasti, päätyen milloin kenenkin sänkyyn ja vaikka Petra lokeroi itsensä lesboksi, ei naista sukupuoli estä flirttailussa, vaan epämääräistä vihjailua ja kaksimielistä vitsiä lentää myös miehille ja ei-naisille muutenkin. Petra on kova mököttämään ja huono käsittelemään itselleen räjähtäneitä konflikteja – vaikka nainen on heti selvittämässä muiden riitoja ja ongelmia, menee tuo herkästi lukkoon riitatilanteissa, joissa itse on aktiivinen osapuoli ja pakenee tilanteita parhaansa mukaan todella helposti. Tätä puolta toki ei näy usein, sillä Petra tuntuu pyrkivän hyvinkin tietoisesti diplomatiaan, rauhaan ja rakkauteen ja poistaa itsensä herkästi tilanteista, jos ne alkavat mennä vähänkään kireiksi ja Petra on siihen itse osasyypää.

Petra on melko sopusuhtainen nuori nainen. Pituutta löytyy 160 sentin edestä ja vuodet tallihommissa näkyvät; naisella on leveät olkapäät ja selkä, suhteellisen lihaksikkaat käsivarret ja jalat. Hoikaksi Petraa ei siis voi sanoa vahingossakaan, vaan tuo on tukeva samalla tavalla, kuin monet suomenhevoset, joita Petra niin ihannoi; matala, leveä, mutta voimaa kuin pienessä kylässä.

Petralla on ruskeat hiukset, joista yhä näkyy takavuosien blondaukset ja shokkivärit, joista nainen on ainakin toistaiseksi luopunut. Silmät ovat myöskin ruskeat ja niitä peittää liki aina vahvasankaiset, charmikkaat silmälasit. Kaukonäköinen nainen ei ole ilman laseja käytännössä koskaan, paitsi silloin tällöin lähtiessään viihteelle ja joskus este- tai kenttäkisoissa, jos on pelkona, että lasit voisivat pudota matkasta; tällöin käytössä on piilolinssit.
Petra meikkaa vahvasti ja rohkeasti, erityisesti rajauksillaan usein säväyttäen. Petra ei ehkä mene ensimmäisenä siihen muottiin, jota psykologista odottaa, vaan naisella on korvat täynnä lävistyksiä sekä koristeellinen hopeanvärinen, opaalikivillä koristeltu septum ja korvien alimmissa rei’issä aina mitä oudoimpia korvakoruja. Petra menee kuin nakutettu siihen stereotypiaan, että lesboilla on aina oudot korvikset; usein käytössä ovat esimerkiksi kumiankkojen, ouija-laudan osoittajan taikka ampiaisten malliset, lapsekkaatkin, korvikset. Tallilla tuo usein luopuu ainakin isoista ja riippuvista korviksista turvallisuussyistä.
Käsivarret on tatuoitu, niistä löytyen patchwork-tyylisiä, usein graafisia linjoja ja joskus vähän kyseenalaisia tatuointeja. Tunnistettavimpia ovat orvokit, jotka ympäröivät kreikankielistä runoa ja muutamat tarot-kortit. Petralla on tatuoituna kaksi molekyylikasaa; serotoniini ja adrenaliini ja jos niistä menee kyselemään, saa kahden tunnin luennon siitä, kuinka ihmisen tulee häpeilemättä seurata niitä asioita, joista saa iloa ja puhtia.

Pukeutumisessa Petra suosii vanhan roosan sävyjä ja yleisesti maanläheisiä, pehmeitä ruskean ja punaisen sävyjä. Tallilla Petra kulkee usein joustavissa farkuissa ja pehmoisissa, mutta nukkaisissa villatakeissa ja huppareissa. Kisavaatetuksessa tunnistettavin on syvän viininpunainen takki, jonka hihoihin ja kauluksiin on kirjailtu itse pieniä kukkasia.

Petra Lukkari syntyi yksinhuoltajaäidilleen 30.12.1996 Vientareessa. Perheessä oli jo valmiiksi hevoshulluja, muun muassa Petran täti Jenni, jonka takia taapero istutettiin heti hevosen selkään, kun se vain mahdollista oli.
Petra touhusi koko nuoruutensa pitkälti Vaahterapolun tallilla, jossa pysyvin asukki oli Petran silmäterä, suomenhevosori-Hukkareissu. Tämän lisäksi Petralla oli muutama muu hevonen asumassa tallilla, jossa flikka kävi päivittäin aiheuttamassa ympärilleen päänvaivaa – asuipa Petra pari vuotta jopa Santasen Milan, tallin omistajan talon toisessa kerroksessa kämppiksenä. Petra ehti ihastua ja rakastuakin tallilla ollessaan ja päätyi jopa kihloihin silloisen tyttöystävänsä kanssa, mutta lukion loppupuolella nuori, juuri ja juuri täysi-ikäinen nainen veti liinat kiinni; jo edellisenä syksynä Petraa näkyi tallilla vähemmän ja vähemmän ja lopulta tallille tuli vain kovin kylmä ja etäinen ilmoitus, että Petra oli lähtenyt Britteihin opiskelemaan psykologiaa, pahemmin kenellekään ilmoittamatta.

Opiskeluaikanaan Petra kävi välillä Suomessa ja pyörähti jopa Vaahterapolussa kerran tai pari, mutta paikka oli vielä täynnä tuttuja naamoja ja ihmisiä, joilla oli ikäviä arpia ja märkiviä haavoja Petran yhtäkkisestä lähdöstä – mukaanlukien naisen kihlatulla.

Petra palasi Suomeen tammikuussa 2022 ja muutettuaan eläköityneen ja ainoan jäljellä olevan hevosensa Hukkareissun takaisin Vaahterapolkuun – vaikka talli olikin omistajaa jo ehtinyt vaihtaa..