Teten, Vilman ja Luckyn päiväkirja

kouluhevosvarsa, Sinevan Entente #entente
kouluhevosori, Kallan Saffron #saffron
kouluhevostamma, Sinevan Milkiwej #milkiwej
omistaja Chloette Lambert

#milkiwej

”When we talked about your horse, it was only about one box”, Juuso totesi kädet puuskassa, kun Chloette laski trailerin laskusiltaa. ”And now you’re bringing the third horse to my stable.”
”So what? Need is need.”
”What need? I have a half dozen eventing horses for you to race.”
”Juuso, those horses are nice but don’t go a Grand Prix.”

Juuso hymähti serkulleen, joka nyt nousi traileriin ja silitti kermanvärisen tamman kaulaa hymyillen. Se oli samaa syntyperää kuin hänen kasvava Entente, joka täyttäisi pian vuoden. Sinevan kasvatti upeasta suvusta. Hassua miten brittiläinen kouluratsastaja olikin rakastunut suomalaisiin hevosiin. Milkiwej oli kuitenkin jo seitsemänvuotias, pian kahdeksan, joten Chloette pääsisi tamman kanssa isompiin luokkiin heti alkuun.

Olihan hänellä Juuson tallissa myös Kallan Saffron eli Lucky, joka oli myös taitava, mutta vasta alkava sellainen. Lucky oli kuitenkin toistaiseksi vain ylläpidossa, eikä Chloette ollut varma kauanko jatkaisi orin kanssa. Nyt Vilman kanssa hänellä olisi kuitenkin paremmat mahdollisuudet.

”Soo”, Chloette mutisi tammalle, kun päästi tämän peruuttamaan trailerista. ”You can’t lie to me that she isn't beaty.”
”Of course I can’t”, Juuso naurahti. ”That’s not the point.”
”Yeah, yeah, I know what you mean. Just deal with it.”
”I guess I have to…”
Chloette pyöräytti silmiään ja näytti keskisormea. ”Just drive the trailer off and be shut up. I’m taking Vilma to the jog.”

Chloette talutti Vilman talliin ja sitoi sen hoitopaikalle. Tamma oli koko ajan virittäytynyt uusista maisemista, joten Chloette päätti viedä sen heti kentälle hieman hankitreeniin. Lunta oli tullut niin hyvin, että kenttä oli loistavassa kunnossa siihen tarkoitukseen. Hankitreenit olivat yksi uusi asia, jonka Chloette oli oppinut Suomeen muuttaessaan ja talven tullessa. Englannissa ei koskaan satanut tarpeeksi lunta tuollaiseen.

”You are just a good girl”, Chloette taputti Vilmaa kaulalle, kun riisui siltä matkustusvarusteet pois.
Varustehuoneessa odotti jo Vilman omat varusteet. Uusi marjapuuron värinen satulahuopa ja väliaikainen satula, kunnes hän saisi teetettyä oikeanlaisen oikeissa mitoissa. Pinteleiden sijaan Chloette laittoi karvalliset suojat ja kankien sijaan ihan pullback suitset.

Satulaan Chloette nousi ovien vieressä olevalta jakkaralta ja ohjasi Vilman löysemmällä ohjalla kentälle. Vilma oli niin virittynyt, että se kulki täysin suurin harppauksin eteenpäin. Voikon isot harppovat askeleet olivat koeratsastuksien yhteydessä tehnyt Chloetteen vaikutuksen. Sekä tietenkin Vilman jopa koppava luonne. Hevosissa kuului olla luonnetta ja hyvää työmoraalia. Sitä tässä tammassa nimenomaan oli ja paljon.

Chloette keräsi ohjat löyhälle tuntumalle, jotta Vilma pääsi venyttämään kaulaansa ravissa. Tamma harppoi hangessa pitkin voimakkain askelin. Pienen kotiutumisen jälkeen Chloette pääsisi kunnolla Vilman kanssa töihin. Nainen ei malttaisi odottaa.